Hyppää sisältöön

Erotilanteet

Lapsella on vanhempiensa erotessa oikeus säilyttää läheinen ja turvallinen suhde kumpaankin vanhempaansa. Erotilanteessa vanhempien tulee yhdessä sopia lapsen huoltajuudesta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatusmaksuista.

 

""

Vanhempien on ratkaistava, ovatko he molemmat edelleen lapsen huoltajia ja kumman luona lapsi asuu. Lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan ja molemmilla vanhemmilla on velvollisuus osallistua lapsen elättämiseen/elatukseen.

Toinen vanhempi voidaan määrätä maksamaan elatusapua sille vanhemmalle, jonka luona lapsi on kirjoilla.

Yhteishuoltajuus vai yksinhuoltajuus

Yleisintä eroamisen jälkeen on yhteishuoltajuus. Tämä tarkoittaa, että vanhemmat yhdessä päättävät lasta koskevista tärkeistä asioista, kuten kasvatuksesta, terveydenhoidosta tai matkustamisesta.

Lapsen elämän päivittäisistä asioista päättää se, jonka luona lapsi asuu. Jos vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia, ei toisella vanhemmalla ole oikeutta muuttaa lapsen asuinpaikkaa ulkomaille ilman toisen vanhemman suostumusta, vaikka lapsi asuisi hänet poisvieneen vanhemman luona. Jos lapselle haetaan passia, täytyy myös toisen vanhemman allekirjoittaa passihakemus.

Jos yhteishuolto ei onnistu eroamisen jälkeen, voi toinen vanhemmista hakea lapsen yksinhuoltajuutta. Se tarkoittaa sitä, että yksinhuoltajavanhempi voi päättää yksin lasta koskevat asiat niin, että hän ei neuvottele toisen vanhemman kanssa. Kaikissa tilanteessa pitää kuitenkin huomioida, että lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiansa.

Kun päädytään eroon

Avioeroa voivat hakea molemmat puolisot yhdessä tai toinen puoliso erikseen. Puolen vuoden harkinta-ajan jälkeen avioero vahvistetaan, ja se tulee voimaan. Avoliitto päättyy, kun puolisot eivät enää asu samassa osoitteessa.

Eron jälkeiset sopimukset lasten asioista

Eroon, lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamiseen ja elatukseen liittyvää neuvontaa ja sopimista hoitavat kuntien perheoikeudelliset palvelut.

Lasten kannalta on parasta, jos vanhemmat pystyvät sopimaan lapsen huoltajuuteen, asumiseen ja tapaamisoikeuteen sekä elatusmaksuihin liittyvistä asioista yhdessä. Vanhemmat voivat sopia näistä parhaaksi katsomallaan tavalla.

Sopimuksen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Suositeltavaa on, että vanhemmat laativat kirjallisen sopimuksen, jonka he antavat lastenvalvojan vahvistamaksi. Näin turvataan, että mm. lapsen oikeus tavata molempia vanhempiaan toteutuu. Mikäli toinen huoltaja ei osallistukaan lapsen elatukseen sovitulla tavalla, Kela ei maksa elatusmaksuja, ellei sopimusta viranomaisen kanssa ole tehty.

Jos sopua ei synny

Jos tilanne on kärjistynyt, eivätkä huoltajat pysty sopimaan asioista, ei sopimusta voida tehdä lastenvalvojan toimesta. Sovinnon hakemista varten apuna on erityinen palvelu, perheasioiden sovittelu. Lue lisää perheasioiden sovittelusta sivulta Lapsiperheiden sosiaalipalvelut.

Jollei sopu synny vieläkään, saatetaan tarvita oikeudellista apua, tai joutua jopa oikeuteen. Tällöin oikeus ratkaisee, kenen luona lapsi asuu ja miten tapaamiset toisen vanhemman kanssa sovitaan. Oikeus tarvitsee tätä varten olosuhdeselvityksen sosiaalitoimelta.

Eroa pohtiville tai sen kokeneille on tarjolla tukea erotilanteisiin, kuten vertaistukiryhmiä. Myös lapsille on tarjolla omia ryhmiä. Kysy tarkemmin oman kuntasi lapsiperheiden sosiaalineuvonnasta tai -palveluista.

Lue seuraavaksi

Sanasto

Lastensuojeluun liittyy monia käsitteitä. Sanastossa kerrotaan mitä tärkeimmät käsitteet tarkoittavat.

Näytä sanasto

Sulje