Hyppää sisältöön

Koulu

Suomessa vakituisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen lapsi käy koulua, tai suorittaa oppivelvollisuuden vaatiman oppimäärän muulla tavalla. Koulu aloitetaan sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai on ennen sitä suorittanut toisen asteen tutkinnon.

""

Perusopetuksen alakouluun kuuluvat luokat 1.–6. ja yläkouluun luokat 7.–9. Perusopetuksen jälkeen nuoret jatkavat opintoja toisella asteella, eli joko ammattikoulussa tai lukiossa.

Perusopetus ja toisen asteen opetus on Suomessa maksutonta. Opetuksen lisäksi oppikirjat ja muut oppimateriaalit sekä kouluruokailu ovat maksuttomia. Perusopetuksessa järjestetään suomi toisena kielenä -opetusta.

Perusopetukseen valmistava opetus

Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille lapsille, joiden suomen kielen taito ei vielä ole riittävä kaikille tarkoitettuun yleisopetukseen. Kielitaidon arvioivat ammattilaiset, eivät vanhemmat. Valmistavassa opetuksessa opetellaan erityisesti suomen kieltä.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on kerhotoimintaa tai vapaa-ajan toimintaa, johon lapset voivat osallistua ennen koulua tai koulun jälkeen. Se on tarkoitettu pääasiassa ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille.

Kodin ja koulun yhteistyö

Toimiva yhteistyö ja luottamus kodin ja koulun välillä auttaa lasta oppimaan ja viihtymään koulussa. Luottamus vahvistuu, kun vanhemmat ja koulun henkilökunta tapaavat toisiaan riittävän usein ja tulevat keskenään tutuiksi. Yhteistyötä tehdään mm. arviointikeskustelujen ja vanhempainiltojen muodossa. Arjessa viestit kulkevat usein sähköisen alustan (esim. Wilma) välityksellä.

Vanhemman kannattaa myös itse olla aktiivinen koulun suuntaan. Jos vanhemmalla herää huoli jostain lapseen tai lapsen kouluun liittyvästä asiasta, on tärkeää, että hän ottaa sen rohkeasti puheeksi opettajan kanssa mahdollisimman pian.

Koulunkäynnin tuki ja opiskeluhuolto

Lapsella on oikeus saada riittävä tuki oppimiseen ja koulunkäyntiin. Mikäli lapsella on koulunkäyntiin liittyviä pulmia, kannattaa niistä olla yhteydessä lapsen opettajaan tai luokanohjaajaan. Mikäli opettajalla herää huolta mm. lapsen oppimisesta, on hän yhteydessä kotiin ja lapsen tukea lähdetään suunnittelemaan yhdessä.

Apua oppimiseen ja muihin arjen haasteisiin saa myös opiskeluhuollosta. Opettaja voi tehdä aloitteen, jos huomaa oppilaalla olevan tarvetta tukeen. Myös lapsi tai nuori voi itse olla yhteydessä opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuolto on vapaaehtoista ja edellyttää lapsen, nuoren tai tarvittaessa huoltajan suostumusta.

Koulun opiskeluhuoltoa toteuttavat opetustoimi ja sosiaali- ja terveystoimi yhdessä. Sen tehtävä on edistää ja tukea oppilaan oppimista sekä fyysistä ja psyykkistä terveyttä.

Kouluterveydenhuollon, eli terveydenhoitajan ja säännöllisten terveystarkastusten sekä suun terveydenhuollon palvelujen, lisäksi kouluissa on tarjolla myös koulukuraattorin ja -psykologin palvelut. Kuraattori antaa ohjausta ja tukea, jos oppilas on huolissaan mielialastaan, hänellä on haasteita esimerkiksi perhetilanteessa tai vaikeuksia kaverisuhteissa. Psykologi tukee mielenterveyttä ja toimii asiantuntijana silloin, kun oppilaalla on vaikeuksia oppimisessa. Koulun ja opiskeluhuollon henkilöstön lisäksi yhteistyötä tehdään tarvittaessa muun muassa perhetyöntekijän, perheneuvolan ja lastensuojelun kanssa.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on koko koulun asia. Sen avulla voidaan vahvistaa muun muassa kouluympäristön turvallisuutta sekä ehkäistä kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää.

Jokaisella koululla tulee olla kiusaamisen vastainen suunnitelma, miten sitä ennaltaehkäistään ja miten tilanteisiin puututaan.

Jos koulun, opiskeluhuollon tai aamu- ja iltapäivätoiminnan työntekijällä herää huoli siitä, että lapsen kasvu ja kehitys ovat vaarantuneet, voi hän ottaa yhteyttä lapsen asuinkunnan sosiaalitoimeen yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa. Jos yhteydenotto ei onnistu yhdessä perheen kanssa tai on kyseessä kiireellinen lastensuojelun tarve, on työntekijällä kuitenkin velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus.

Lue lisää, mitä tapahtuu yhteydenoton tai lastensuojeluilmoituksen jälkeen sivulta Sosiaalihuollon asiakkaaksi.

Lue seuraavaksi

Sanasto

Lastensuojeluun liittyy monia käsitteitä. Sanastossa kerrotaan mitä tärkeimmät käsitteet tarkoittavat.

Näytä sanasto

Sulje