Lapsella ei ole pysyvää kotia

Anna kasvaa ilman turvaa

Annan vanhemmat muuttivat Suomeen, kun Anna oli pieni vauva. Hänen isänsä sai Suomesta töitä rakennuksilta. Vanhemmat olivat kotimaassaan asuessaan olleet vailla työtä ja käyttäneet runsaasti päihteitä. Annan isä ajautui Suomessakin porukkaan, joka käytti ja välitti huumeita.

Anna oli jo 3-vuotiaana ollut useita kertoja kiireellisesti sijoitettuna lastenkotiin. Syynä sijoituksiin olivat toistuvat äänekkäät ja väkivaltaiset tilanteet, joihin perheen naapurit joutuivat puuttumaan, koska he olivat huolestuneita pienestä tytöstä. Näissä tilanteissa todettiin, että Anna on huonosti hoidettu ja hyvin pelokas lapsi. Perheelle järjestettiin sosiaalityöntekijän tukea ja vanhempia ohjattiin hankkimaan apua. Vanhemmat eivät kuitenkaan halunneet hoitoa vaan jatkoivat päihteiden käyttöä. Kodin katsottiin olevan Annalle niin turvaton paikka, ettei häntä voitu palauttaa sinne lastenkodista.

Annalla ei ole pysyvää kotia

Kun Anna oli 4-vuotias, löytyi hänelle suomalainen sijaisperhe, johon Anna tutustui vähitellen. Hän vietti ensin viikonloppuja perheessä ja muutti lopulta kokonaan perheeseen. Tapaamisia Annan vanhempien kanssa järjestettiin, mutta isä ei tullut niihin ollenkaan ja äitikin vain harvoin. Annan täytettyä 5 vuotta hänen isänsä kuoli huumeiden yliannostukseen. Tässä vaiheessa Annan äiti halusi kuntoutua. Hän lopetti päihteiden käytön ja toivoi tytön palaavan jälleen kotiin. Sosiaalityöntekijät alkoivat työskennellä sijaisperheen ja Annan äidin kanssa kotiinpaluun edistämiseksi.

Tilanne oli hyvin raskas Annalle, hänen äidilleen ja sijaisperheelleen. Yhtenä vaikeutena oli se, että Anna oli vieraantunut äidistään ja myös äidinkielestään, jota hän ei halunnut enää puhua, vaikka ymmärsi sitä. Tässä vaiheessa Anna oli omaan maailmaansa sulkeutunut, surumielinen ja lähes puhumaton lapsi. Sijaisvanhemmat eivät oikein saaneet kontaktia Annaan, ja heidän perheessään alkoi olla vaikeaa. Myös sijaisperheen biologinen, hieman Annaa vanhempi lapsi oireili ja oli hyvin mustasukkainen Annasta. Anna muutti takaisin tuttuun lastenkotiin, jossa valmisteltiin edelleen hänen kotiinpaluutaan.

Anna lähestyi 6-vuotissyntymäpäiviään ja vietti nyt viikonloput ja loma-ajat äitinsä luona. Hiljalleen kävi ilmi, että äiti oli tavannut uuden miehen, joka joi varsinkin viikonloppuisin runsaasti. Mies oli humalassa väkivaltainen Annan äitiä ja joskus myös Annaa kohtaan. Annan äiti ei kuitenkaan halunnut lopettaa suhdettaan mieheen, vaan hän luopui haaveestaan, että tyttö palaisi kotiin.

Annalle järjestetään turvallinen koti sijaisperheessä

Lastenkodin ja lastensuojelun työntekijät toivoivat, että Annalle löytyisi hyvä sijaisperhe, koska hän oli yhä pieni tyttö, vaikkakin paljon elämää nähnyt ja kokenut. Myös Annan äiti suhtautui tällä kertaa myönteisemmin siihen, että Anna sijoitettaisiin sijaisperheeseen. Hän totesi nyt avoimesti, ettei hänellä itsellään riittänyt voimavaroja tytön kanssa arjessa elämiseen.

6-vuotiaana Anna tutustui ja muutti sijaisperheeseen, jonka äiti oli syntyisin samasta maasta ja läheltä samaa seutua, josta Annan oma äiti oli kotoisin. Perheessä oli 13- ja 9-vuotiaat tyttäret, joiden kanssa perheen äiti oli aina puhunut omalla äidinkielellään. Sijaisperheen äiti sai heti hyvän kontaktin sekä Annaan että tämän äitiin, joka oli myös tyytyväinen uuteen sijaisperheeseen. Tuli esille, että Annalla on kotimaassaan äidinäiti, joka oli näiden vuosien aikana ollut hyvin huolissaan tytöstä ja kaivannut tätä. Sijaisperhe alkoi vierailla isoäidin luona samalla, kun he matkustivat kotimaahansa omia sukulaisiaan tapaamaan.

Anna tapaa säännöllisesti äitiään

Nykyisin Anna on 10-vuotias, reipas koululainen. Hän puhuu sujuvasti kahta kieltä. Tapaamiset äidin kanssa ovat Annalle tärkeitä, vaikka ne eivät aina onnistukaan suunnitelmien mukaan.

Annalla on nyt myös kolme mummolaa: yksi Suomessa ja kaksi kotimaassa. Sosiaalityöntekijät arvioivat, että yhteinen äidinkieli sijaisäidin ja -sisarusten kanssa on auttanut, kun Annan kanssa on käyty läpi hänen kokemuksiaan ja tunteitaan. Yhteisen kielen ansiosta on ollut helpompaa myös rakentaa yhteistyötä Annan äidin sukulaisten kanssa.