Äiti ei jaksa yksin

Arki uudessa maassa on vaikeaa

Perhe on tullut Suomeen pakolaisleiriltä, jossa perheen isä on kuollut sairauteen. Elämä on ollut hyvin sekasortoista kotimaassa, joka on sodan runtelema. Siellä äidillä ei ollut mahdollisuutta käydä koulua eikä oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Hänellä on suuri huoli lähisukulaisistaan, jotka ovat jääneet levottomuuksien keskelle.

Muutto Suomeen ja sopeutuminen uuteen ympäristöön sekä kulttuuriin on tuntunut vaikealta. Kerrostalossa asumiseen liittyy tarkkoja sääntöjä, joita on vaikea muistaa. Naapurit ovat välillä vihaisia, kun lapset juoksevat ja tömistävät iltaisin kotona leikkiessään. Kaikkialla on kirjoitettuja sääntöjä ja ohjeita, joita äiti ei osaa lukea.

Äiti oli keskustellut alkuvaiheessa maahanmuuttopalvelujen työntekijöiden kanssa tulkin välityksellä, mutta hän ei oikein enää muistanut, mihin häntä neuvottiin ottamaan yhteyttä. Viranomaisten kanssa asiointi tuntuu monimutkaiselta, eikä äiti tiedä, kuka voisi auttaa missäkin asiassa.

Kellonaikoja on vaikea opetella, ja joskus asioita jää hoitamatta sen vuoksi: äiti on mennyt toimistoihin väärään aikaan, eikä tulkki ole ollut silloin enää paikalla.

Äiti väsyy

Neljä pienintä lasta ovat päiväkodissa ja kaksi vanhempaa alakoulussa. Koulusta ja päiväkodista on tullut kirjeitä ja papereita ainakin kerran viikossa, mutta aina ei ole ollut samaa kieltä puhuvaa tuttavaa, joka olisi auttanut niiden lukemisessa ja kääntämisessä.

Lopulta äiti väsyy. Hän ei saa enää huoliltaan nukutuksi, ja ajatukset ovat öisin kaukana olevien sukulaisten luona. Hän ei jaksa viedä pienempiä lapsiaan päiväkotiin joka päivä. Kodin siisteyden ylläpito tuottaa vaikeuksia ja asiat tuntuvat muutenkin kasaantuvan. Hän ei jaksa huolehtia päivittäin pyykinpesusta tai siitä, että lapsilla olisi säähän sopivat vaatteet. Vanhemmat lapset yrittävät huolehtia koulun jälkeen pienemmistä sisaruksistaan.

Äiti hakee apua yhdessä päiväkodin työntekijöiden kanssa

Päiväkodin työntekijät ovat jo aikaisemmin keskustelleet äidin kanssa erilaisista mahdollisuuksista saada apua. Kun pienemmät lapset alkavat toistuvasti olla pois päiväkodista, työntekijät kutsuvat äidin keskustelemaan päiväkodille. Keskustelun jälkeen he päättävät tehdä yhdessä yhteydenoton sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Lue lisää sivulta Sosiaalihuollon asiakkaaksi.

Sosiaalityöntekijä tapaa äidin ja lapset ja kertoo, että tapaamisen tarkoituksena on keskustella yhdessä perheen vaikeuksista ja siitä, miten heitä voisi auttaa.

Perheelle järjestetään perhetyöntekijä, joka tulee keskustelemaan äidin kanssa ja auttaa hoitamaan kasautuneita asioita. Lapsiperheiden kotipalvelusta tulee työntekijä auttamaan ja pikkuhiljaa kotiaskareet alkavat sujumaan paremmin.

Perhetyöntekijä käy perheessä auttamassa äitiä joka toinen viikko sovittuun aikaan. Hän lähtee äidin tueksi hoitamaan hankalia asioita ja auttaa tilaamaan lääkäriajan. Lääkäri auttaa äitiä selviämään unettomuudesta ja masennuksesta.

Perhetyöntekijä löytää äidille erään järjestön kautta sopivan ryhmän, jossa tehdään erilaisia käsitöitä. Äidin mielestä ryhmän tapaamiset ovat hyvin virkistäviä. Toisen järjestön kautta löytyy tukihenkilö, joka tapaa perhettä jatkossa kahdesti kuukaudessa. Tukihenkilö vie joskus pienempiä lapsia ulkoilemaan tai leikkii heidän kanssaan, toisinaan auttaa vanhempia lapsia läksyissä ja joskus vain juttelee äidin kanssa. Yhdessä perhetyöntekijän kanssa todetaan, ettei hänen käyntejään enää tarvita, koska äiti voi paljon paremmin ja tukihenkilö käy auttamassa perhettä säännöllisesti.