Hyppää sisältöön

Sijaishuolto

Lapsen sijoitus eli sijaishuolto tarkoittaa, että lastensuojelu järjestää lapsen hoidon kodin ulkopuolella.

Lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle

  • jos lapsi ei ole turvassa kotona

  • jos lapsi vahingoittaa itseään.

Sijoitus turvaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja kehityksen. Sijoitus ei ole sama asia kuin huostaanotto.

""

Sijaishuolto tarkoittaa, että lapsen hoito ja kasvatus järjestetään oman kodin ulkopuolella. Lapsi voi olla huostaanotettu, kiireellisesti sijoitettu tai hallinto-oikeuden määräyksellä sijoitettu.

Kiireellinen sijoitus tehdään, jos lapsi on välittömässä vaarassa

Lastensuojelun täytyy hakea lapsi turvaan, jos hän on vaarassa. Kyseessä on kiireellinen sijoitus.

Kiireellinen sijoitus on aina väliaikainen. Se voi tapahtua esimerkiksi silloin, jos vanhemmat ovat päihtyneitä ja eivät pysty huolehtimaan lapsesta. Se voi tapahtua myös, jos vanhemmat ovat jättäneet pienen lapsen yksin kotiin pitkäksi aikaa.

Lapsi voi myös itse aiheuttaa itselleen vaaraa, esimerkiksi hän käyttää päihteitä. Jos lapsi on suuressa vaarassa, kiireellinen sijoitus voidaan tehdä, vaikka lapsi tai vanhemmat vastustavat sitä.

Lastensuojelun työtekijät päättävät monista asioista, kun lapsi on sijoitettuna. He tekevät kuitenkin yhteistyötä huoltajien ja vanhempien kanssa.

Kiireellisen sijoituksen aikana ammatti-ihmiset selvittävät, mikä on perheen tilanne ja avun tarve. Tavoitteena on, että lapsi voi palata turvallisesti kotiin. Sosiaalityöntekijä arvioi ja päättää, milloin kiireellinen sijoitus loppuu.

Jos lapsi ei voi palata kotiin, sosiaalitoimi alkaa valmistella huostaanottoa.

Huostaanotto on viimeinen vaihtoehto

Huostaanotto tarkoittaa, että joku huolehtii lapsesta oman kodin ulkopuolella. Huostaanotto on viimeinen keino, jota käytetään.

Ennen huostaanottoa sosiaalityöntekijät yrittävät auttaa lasta ja perhettä monella tavalla. Laki määrää, että lapsi täytyy ottaa huostaan vain, jos mikään muu ei auta.

Viranomaiset tekevät aina yhteistyötä lapsen huoltajien ja vanhempien kanssa. Työntekijät eivät voi päättää esimerkiksi lapsen uskonnosta tai oman kulttuurin pukeutumisesta.

Huostaanottoa valmistellaan yhdessä perheen kanssa

Yleensä viranomaiset valmistelevat huostaanoton yhdessä perheen kanssa.

Lastensuojelun työntekijät kokoavat kaiken tiedon, joka vaikuttaa huostaanottoon.
He kuuntelevat myös perheen mielipidettä. Lopuksi he kirjoittavat asiakirjan huostaanoton perusteista.

Asiakirjassa lukee

  • miten lapsen turvallisuus on vaarassa
  • miten lasta on yritetty auttaa
  • miksi nämä keinot eivät ole auttaneet
  • miten huostaanotto auttaa lasta
  • miksi huostaanotto on lapselle parempi vaihtoehto kuin koti.

Vanhemmilla ja lapsella on oikeus lukea asiakirja. Viranomaisten täytyy myös järjestää tapaaminen, jossa he kertovat huostaanoton syyt.

Joskus huostaanotto on pakko tehdä, vaikka perhe vastustaa sitä

Jos huoltajat tai yli 12-vuotias lapsi vastustavat huostaanottoa, asiasta päättää hallinto-oikeus. Hallinto-oikeus ratkaisee, mikä on lapselle parasta.

Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sosiaalityöntekijöiden täytyy kertoa lapselle ja vanhemmille, miten päätöksestä voi valittaa.

Huostaanotto on vaikea asia. Sen tarkoitus on kuitenkin auttaa lasta ja hänen perhettään.

Kun lapsi on otettu huostaan, hän muuttaa asumaan perhehoitoon tai lastensuojelulaitokseen

Sijaishuolto eli sijoitus tarkoittaa, että lapsi asuu muualla kuin omassa kodissa. Yleensä lapsi on perhehoidossa tai lastensuojelulaitoksessa. Ennen sijoitusta lastensuojelun työntekijät selvittävät, voiko joku sukulainen tai läheinen ihminen huolehtia lapsesta.

Kun sijoituspaikka valitaan, otetaan huomioon lapsen äidinkieli ja uskonto sekä perheen oma kulttuuri.

Lapsella on oikeus tavata sosiaalityöntekijää, joka vastaa hänen asioistaan. Työntekijän täytyy selittää lapselle huostaanoton syyt ja tavoitteet.

Yhteydenpito huostaanoton aikana

Lapsi saa pitää yhteyttä vanhempiinsa huostaanoton aikana. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja muita läheisiä ihmisiä, jos siitä ei ole haittaa hänelle. Jos tapaamista rajoitetaan, siitä on tehtävä päätös ja päätöksestä voi valittaa.

Kaikki nämä asiat kirjoitetaan lapsen asiakassuunnitelmaan.

Kun lapsi on täyttänyt 12 vuotta, hän voi kieltäytyä tapaamasta vanhempaansa.

Huostaanotto kestää niin kauan, kun lapsi sitä tarvitsee

Huostaanotto on voimassa toistaiseksi eli niin kauan, kun lapsi tarvitsee sitä.

Huostaanoton aikana lastensuojelu järjestää lapselle ja perheelle tukea. Tuen tavoite on, että lapsi voi palata kotiin.

Lapsen oma työntekijä arvioi vähintään kerran vuodessa, miten kauan huostaanotto jatkuu. Huostaanotto loppuu, kun vanhemmat pystyvät huolehtimaan lapsesta tai lapsi täyttää 18 vuotta.

 

Lue seuraavaksi

Sanasto

Lastensuojeluun liittyy monia käsitteitä. Sanastossa kerrotaan mitä tärkeimmät käsitteet tarkoittavat.

Näytä sanasto

Sulje