Sijaishuolto

Sijaishuolto tarkoittaa, että lapsen hoito ja kasvatus järjestetään oman kodin ulkopuolella. Lapsi voi olla huostaanotettu, kiireellisesti sijoitettu tai hallinto-oikeuden määräyksellä sijoitettu.

Kiireellinen sijoitus tehdään, jos lapsi on välittömässä vaarassa

Jos lapsi on välittömässä vaarassa, eikä kukaan läheisistä pysty huolehtimaan hänestä, lastensuojelun pitää hakea lapsi turvaan. Tätä kutsutaan kiireelliseksi sijoitukseksi.

Kiireellinen sijoitus on aina väliaikainen. Se voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos vanhemmat ovat niin päihtyneitä, etteivät pysty huolehtimaan lapsesta tai jos pieni lapsi on jätetty yksin kotiin pitkäksi aikaa. Lapsi voi myös itse käyttäytymisellään aiheuttaa itselleen vaaran esimerkiksi käyttämällä päihteitä. Jos lapsi on välittömässä vaarassa, kiireellinen sijoitus voidaan tehdä, vaikka lapsi tai vanhemmat vastustaisivat sitä.

Lastensuojelun työtekijöillä on laajat oikeudet päättää lapsen asioista sijoituksen aikana. He tekevät kuitenkin tiivistä yhteistyötä huoltajien ja vanhempien kanssa. Perheen tilanne ja avun tarve selvitetään kiireellisen sijoituksen aikana. Tavoitteena on, että lapsi voi palata kotiin turvallisiin olosuhteisiin. Sosiaalityöntekijä arvioi, voiko sijoitus päättyä ja tekee sijoituksen lakkaamispäätöksen. Jos arvioidaan, että lapsen palaaminen kotiin ei ole turvallista, aletaan valmistella huostaanottoa.

Huostaanotto on viimeinen vaihtoehto

Huostaanotto tarkoittaa, että lapsesta pidetään huolta hänen oman kotinsa ulkopuolella. Se on viimeinen toimi, johon ryhdytään, jos ongelmat ovat todella vakavia tai ne ovat kestäneet kauan. Yleensä ennen huostaanottoa on jo tapahtunut paljon, ja lasta ja perhettä on yritetty auttaa eri tavoilla. Laki määrää, että lapsi pitää ottaa huostaan, kun mikään muu ei auta. Viranomaiset tekevät kuitenkin tiiviisti yhteistyötä lapsen huoltajien ja vanhempien kanssa, eivätkä työntekijät voi päättää esimerkiksi lapsen uskonnosta.

Huostaanottoa valmistellaan yhdessä perheen kanssa

Huostaanotto on pitkä prosessi, jota valmistellaan yleensä yhdessä perheen kanssa. Suurin osa huostaanotoista tehdään yhteisymmärryksessä lapsen ja perheen kanssa.

Huostaanotto perustellaan aina kirjallisesti. Lastensuojelun työntekijät kokoavat kaiken asiaan vaikuttavan tiedon ja kuuntelevat myös perheen mielipidettä. Huostaanoton perusteluissa tulee:

• osoittaa, miten lapsen turvallisuus on vaarantunut,
• kertoa, millä tavalla lasta on yritetty auttaa ja miksi nämä keinot eivät ole riittäneet sekä
• perustella, miten huostaanotto auttaa lasta ja miksi se on lapselle parempi vaihtoehto kuin kotiin jääminen.

Vanhemmilla ja lapsella on oikeus tutustua asiakirjoihin, joissa huostaanotto perustellaan. On myös järjestettävä tapaaminen, jossa heille selvitetään huostaanoton perustelut.

Joskus huostaanotto joudutaan tekemään, vaikka perhe vastustaa sitä

Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai huoltajat pitävät huostaanottoa vääränä toimenpiteenä ja vastustavat sitä, tuomioistuin päättää asiasta. Hallinto-oikeus perehtyy tilanteeseen ja ratkaisee, mikä on lapselle parasta. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Ristiriitaisissa tilanteissa sosiaalityöntekijöiden täytyy neuvoa perheitä. Tämä tarkoittaa sitä, että kun lapselle ja vanhemmille kerrotaan tehdystä huostaanottopäätöksestä, työntekijöiden pitää myös kertoa, kenelle ja miten päätöksestä voi valittaa.

Huostaanotto on aina vaikea ja monimutkainen asia. Sen ei ole tarkoitus toimia ketään vastaan, vaan auttaa lasta ja hänen perhettään.

Huostaan otettu lapsi muuttaa asumaan perhehoitoon tai lastensuojelulaitokseen

Sijaishuolto tarkoittaa sitä, että sijoitetusta lapsesta huolehditaan oman kodin ulkopuolella. Yleensä huostaan otettu lapsi on joko perhehoidossa tai lastensuojelulaitoksessa. Ennen sijoitusta kodin ulkopuolelle lastensuojelun työntekijöiden pitää selvittää, voisiko joku lapsen läheisistä ihmisistä huolehtia hänestä. Sijoituspaikan valinnassa tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta.

Lapselle pitää selvittää huostaanoton syyt ja sijaishuollon tavoitteet. Lapsella täytyy olla riittävästi mahdollisuuksia tavata hänen asioistaan vastaavaa sosiaalityöntekijää.

Yhteydenpito huostaanoton aikana

Huostaanotolla ei katkaista lapsen yhteyttä vanhempiinsa. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja muita läheisiä ihmisiä sekä pitää heihin yhteyttä. Kaikki nämä asiat kirjataan myös lapsen asiakassuunnitelmaan. Yhteydenpitoa vanhempiin voidaan rajoittaa ainoastaan, jos siitä on perustellusti haittaa lapselle. Silloin siitä on tehtävä päätös, josta voi myös valittaa. 12 vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus myös halutessaan kieltäytyä tapaamasta vanhempaansa.

Huostaanotto kestää niin kauan, kun lapsi sitä tarvitsee

Huostaanotto on voimassa toistaiseksi eli vain niin kauan, kun lapsi sitä tarvitsee. Sen kesto riippuu esimerkiksi siitä, miten hyvin vanhemmat kykenevät huolehtimaan asioistaan ja itsestään sijoituksen aikana. Lastensuojelu järjestää huostaanoton aikana lapselle ja perheelle tukitoimia, joiden tavoitteena on se, että lapsi voisi palata kotiin. Lapsen asioista vastaavan työntekijän on arvioitava vähintään kerran vuodessa, jatketaanko huostaanottoa. Lapsen huostaanotto loppuu viimeistään silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta ja tulee täysi-ikäiseksi.