Sanasto

Ammatillinen perhekoti on sijaishuollon muoto, joka sijoittuu perhehoidon ja laitoksen väliin. Tämä tarkoittaa sellaista kotia, jolla on lain edellyttämä lupa toimia perhekotina. Perhekodissa asuu yleensä kaksi ammattihenkilöä, jotka vastaavat sijoitettujen lasten hoidosta ja kasvatuksesta.

Lastensuojelun asiakassuunnitelma on paperi, johon kirjoitetaan ne asiat, joiden vuoksi lapsi ja perhe tarvitsevat apua, ja joita pyritään muuttamaan. Asiakassuunnitelmaan kirjoitetaan myös, millä tavalla lastensuojelu aikoo auttaa lasta ja perhettä ja minkä ajan kuluessa. Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on aina tehtävä asiakassuunnitelma. Sitä on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Vanhemmille tehdään tarvittaessa oma asiakassuunnitelma.

Lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena lyhytaikaisesti asumaan kodin ulkopuolelle yksin tai huoltajiensa kanssa. Sijoitus on vapaaehtoinen ja suunnitellaan yhdessä huoltajien ja lapsen kanssa. Lastensuojelulaki lähtee siitä, että lapsi sijoitetaan ensisijaisesti yhdessä hänen huoltajiensa kanssa. Koko perheen sijoitus voi tapahtua laitoksessa tai sitä voidaan järjestää myös perhehoidossa. Sijoitus voi olla tarpeen, jotta voidaan rauhassa arvioida lapsen ja perheen tuen tai kuntoutuksen tarve. Väliaikaista sijoitusta voidaan tarvita myös, jos lapsen huolenpito pitää järjestää väliaikaisesti, esimerkiksi vanhemman sairauden tai äidin synnytyksen vuoksi.

Avohuollon tukitoimet ovat perheelle järjestettyjä palveluja, jotka tukevat ja auttavat lapsia ja vanhempia heidän omassa elinpiirissään. Avohuollon tukitoimet ovat vapaaehtoisia ja perustuvat perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tukitoimet suunnitellaan aina yksilöllisesti niin, että ne vastaavat lapsen ja perheen tarpeisiin. Tukitoimia voidaan järjestää yksin lapselle tai yksin vanhemmille tai yhdessä koko perheelle. Tukitoimien tarve kirjataan asiakassuunnitelmaan. Viranomainen tekee myönnetyistä tukitoimista päätöksen, johon perhe voi hakea myös muutosta.

Ehkäisevä lastensuojelu tarkoittaa eri tahojen järjestämiä toimia, joilla turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on kunnan tai muiden alueen toimijoiden antama erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevä lastensuojelua toteutetaan esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, opetuksessa ja nuorisotyössä. (LsL 3 a §)

Molemmat vanhemmat ovat vastuussa alle 18-vuotiaan lapsen elatuksesta, vaikka he eivät asuisi yhdessä. Vanhempien erotessa heidän täytyy sopia lapsen elatuksesta ja mahdollisesta elatusavusta. Elatusapu on rahasumma, jonka elatusvelvollinen vanhempi maksaa toiselle vanhemmalle määräajoin osallistuakseen lapsensa elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Tilanne voi olla tällainen, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta, eikä esimerkiksi asu hänen luonaan. Elatusavun suuruus lasketaan lapsen yksilöllisen tarpeen ja vanhempien maksukyvyn mukaan. Elatusavusta kannattaa tehdä kirjallinen sopimus, jonka sosiaalilautakunta vahvistaa.

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään ennen lapsen syntymää, jos on syytä epäillä, että lapsi tulee tarvitsemaan syntyessään lastensuojelun tukitoimia. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, jos vanhemmilla on vakava päihde- tai mielenterveysongelma. Näin voidaan suunnitella tarvittavia tukitoimia, hoitoa tai kuntoutusta etukäteen yhdessä tulevien vanhempien kanssa.

Erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat koulunkäynnissä erityistä tukea. Syitä voi olla monenlaisia, esimeriksi oppimisvaikeudet, sairaus, kehityksestä viivästyminen tai muu vastaava syy. Erityisopetus voi tapahtua lapsen lähikoulussa yleisopetuksen yhteydessä tai erityisluokassa. Erityisopettaja on opettaja, jolla on tietty pätevyys ja pedagogiset taidot opettaa tukea tarvitsevia oppilaita.

Esiopetus on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua. Lapsi aloittaa yleensä esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta. Esiopetuksessa lapsi oppii leikin ja yhdessä tekemisen kautta tietoja ja taitoja koulua varten. Kaikkien lasten tulee osallistua esiopetukseen, joka on maksutonta. Huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai huoltajan niin halutessa muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Suomessa esiopetusta tarjotaan sekä päiväkodeissa että kouluissa.

Lastensuojeluasia voi alkaa myös niin, että vanhemmat tai lapsi itse ottavat yhteyttä lastensuojeluun ja pyytävät apua. Tällöin puhutaan lastensuojeluilmoituksen sijaan hakemuksesta.

Pe­rus­tus­la­ki edel­lyt­tää, että kai­kes­sa jul­ki­ses­sa toi­min­nas­sa nou­da­te­taan la­kia. Vi­ran­omai­sen pää­tök­ses­tä saa yleen­sä va­lit­taa, ja päätöksen yhteydessä on ilmoitettava, miten ja kenelle päätöksestä voi valittaa. Hallinto-oikeus käsittelee yksityisten ihmisten ja yhteisöjen valituksia viranomaisten hallintoasioissa tekemistä päätöksistä.

Huoltajat ovat yleensä lapsen vanhemmat. Huoltaja voi olla myös vain toinen vanhemmista, ja silloin puhutaan yksinhuoltajuudesta. Tarvittaessa huoltajaksi voidaan nimetä myös joku muu kuin vanhempi. Huoltaja pitää huolta lapsesta ja päättää lapsen asioista. Hänen tulee turvata lapsen hyvinvointi ja tasapainoinen kehitys sekä kuunnella lapsen mielipiteitä.

Huostaanotto tarkoittaa, että vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy viranomaisille. Lain mukaan lapsi on otettava huostaan, jos hänen terveytensä ja kehityksensä on vakavassa vaarassa kasvuolosuhteiden tai hänen oman käytöksensä vuoksi. Huostaanottoon voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos se on lapsen edun mukaista ja avohuollon toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi.

Jälkihuolto on sijoituksen päättymisen jälkeen järjestettävää tukea ja apua. Jälkihuollon tarkoituksena on helpottaa lapsen tai nuoren palaamista kotiin tai hänen itsenäistymistään. Jälkihuolto voi jatkua siihen asti, kun nuori täyttää 25 vuotta.

Kiireellinen sijoitus tarkoittaa, että välittömässä vaarassa olevalle lapselle voidaan järjestää sijoitus kodin ulkopuolelle. Kiireellisen sijoituksen tarve voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kodin olosuhteet tai puutteet lapsen huolenpidossa välittömästi vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä tai silloin, kun lapsen huoltajat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lastaan ja tämä välittömästi vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä. Kiireellinen sijoitus voi kestää korkeintaan 30 päivää. Tietyissä tapauksissa sitä voidaan jatkaa enintään 30 päivällä.

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka auttaa ja tukee oppilaita ja heidän perheitään. Koulukuraattori voi auttaa esimerkiksi tilanteessa, jossa oppilaalla on ongelmia koulunkäynnissä tai kaverisuhteissa tai jos hänen elämässään tapahtuu muutoksia. Vanhemmat voivat keskustella koulukuraattorin kanssa kodin tilanteesta tai kasvatusasioista.

Koulupsykologi auttaa lasta kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Hän voi arvioida, onko lapsella oppimisvaikeuksia ja auttaa löytämään niihin apua. Koulupsykologin puoleen voi kääntyä myös, jos tunne-elämän asiat huolestuttavat.

Läheisneuvonpito on työtapa, jossa pyritään löytämään ratkaisuja ongelmiin yhdessä lapselle ja perheelle tärkeiden läheisten kanssa. Läheisneuvonpidossa lapsen asiassa tärkeät ihmiset ja viranomaiset kohtaavat ja keskustelevat yhdessä.

Laitoshoidolla tarkoitetaan sitä, että sijoitetun lapsen hoito, kasvatus ja huolenpito järjestetään hänen kotinsa ulkopuolella lastensuojelulaitoksessa.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on jokaiselle lastensuojelun asiakkaalle nimetty sosiaalityöntekijä, joka huolehtii lapsen asioista. Hänen tehtävänään on vastata, että lapsi saa sen tuen ja ne palvelut, jotka hän tarvitsee. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän velvollisuus on huolehtia, että lapsen etu toteutuu.

Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu, jolloin etsitään lapsen kannalta parasta ratkaisua.

Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan tekemällä lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle, sijaishuolto ja jälkihuolto ovat myös lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua.

Lastenkoti on lastensuojelulaitos, jossa asuu sijoitettuja lapsia ja nuoria. Lastenkodissa koulutetut työntekijät vastaavat sijoitettujen lapsien ja nuorien huolenpidosta. Suomessa lastenkodit muistuttavat koteja, ja ne eivät koskaan ole kovin suuria. Lastenkodit noudattavat toiminnassaan lakia, ja niiden toimintaa valvotaan.

Yhteiskunnan palvelutehtävä, jossa tavoitteena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Lastensuojelu jaetaan lapsi- ja perhekohtaiseen sekä ehkäisevään lastensuojeluun.

Lastensuojeluilmoitus tarkoittaa, että lastensuojelun sosiaalityöntekijä on saanut tiedon lapsesta, joka mahdollisesti tarvitsee apua. Lastensuojeluilmoitus tehdään kunnan sosiaalitoimistoon puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä sosiaalitoimistossa henkilökohtaisesti. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka on huolissaan lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden parissa työskentelevät viranomaiset ovat velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos he ovat huolissaan lapsen hyvinvoinnista.

Lastensuojelulaitos on laitos, jossa koulutetut työntekijät vastaavat sijoitettujen lapsien ja nuorien huolenpidosta. Lastensuojelulaitoksia ovat esimerkiksi lastenkodit, nuorisokodit, vastaanottokodit, koulukodit ja perhetukikeskukset. Lastensuojelulaitokset voivat tarjota laitoshuollon lisäksi myös avohuollon ja jälkihuollon palveluja. Suomessa laitokset eivät ole kovin suuria ja niissä pyritään kodinomaisuuteen. Laitokset noudattavat toiminnassaan lakia, ja niiden toimintaa valvotaan.

Lastensuojelulaki määrittää lastensuojelua koskevat säännökset. Lastensuojelulain ohella muun muassa sosiaalihuoltolaki, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä lapsen oikeuksien sopimus määrittävät lasten suojelua ja kohtelua.

Lastenvalvojan luona sovitaan lapsen huollosta ja lapsen oikeudesta tavata vanhempiaan sekä lapsen elatuksesta eron jälkeen. Lastenvalvoja ei päätä sopimusten sisällöstä, vaan hänen tehtävänään on avustaa vanhempia sopimusten laadinnassa ja valvoa, etteivät sopimukset ole lapsen edun vastaisia. Lastenvalvoja voi myös vahvistaa isyyden ja äitiyden.

Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään, jotka tarvitsevat apua vaikean elämäntilanteen selvittämiseen.

Oikeusturvakeinot on luotu asiakkaan turvaksi. Jos kokee tulleensa väärin kohdelluksi palveluissa tai vaikka lastensuojeluasiassa, voi asian viedä eteenpäin virallisesti käsiteltäväksi. Tarkoitus on suojella sosiaalihuollon tai lastensuojelun asiakkaan oikeuksia ja turvata oikeuksien toteutuminen käytännössä. Viranomaisella on velvollisuus neuvoa, ja asiakkaalla oikeus tuoda viranomaisen tietoon käsityksensä. Etenemiseen on sovittu tietyt menettelyt.

Tuomioistuin voi pyytää sosiaalitoimelta olosuhdeselvityksen, jonka avulla se voi saada tietoa lapsen ja vanhempien olosuhteista silloin, kun ratkaistaan huoltoriitaa. Selvityspyynnön voi esittää vain tuomioistuin, kun se katsoo sen tarpeelliseksi saadakseen käyttöönsä kaiken tarvittavan tiedon asian ratkaisemiseksi. Olosuhdeselvitykseen kirjataan mm. lapsen ja vanhempien näkemykset asiasta sekä asioita, jotka vaikuttavat vanhempien mahdollisuuksiin toimia lapsen huoltajana ja kasvattajana.

Oppilashuolto tukee lapsen oppimista sekä fyysistä ja psyykkistä terveyttä koulussa. Se voi olla yksittäisen lapsen saamaa tukea tai koko koulun/ luokan hyvinvoinnin edistämistä liittyen mm. kiusaamisen ehkäisyyn. Koulussa oppilashuollon palveluja tarjoavat koulukuraattori, koulupsykologi sekä kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri. Oppilashuollon toimijat työskentelevät tarvittaessa yhdessä sekä tekevät yhteistyötä muiden lasten ja nuorten palveluja tarjoavien tahojen kanssa. Mikäli lapsi tarvitsee oppilashuollon tukea, mietitään yhdessä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa parhaat mahdolliset keinot lapsen auttamiseksi. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää lapsen tai tarvittaessa huoltajan suostumusta.

Osallisuus tarkoittaa kaikkien ihmisten oikeutta tasavertaisena osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen. Lapsen osallisuudessa on kyse siitä, että hän on mukana määrittämässä, toteuttamassa ja arvioimassa hänen asioissaan tehtävää työtä. Lapsen oikeus osallisuuteen kaikissa häntä koskevissa asioissa on suojattu erittäin vahvasti lainsäädännöllä.

Kun sosiaalihuollon työntekijä saa tiedon sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, työntekijä arvioi heti, onko henkilöllä kiireellinen avun tarve. Henkilö on saattanut itse ottaa yhteyttä sosiaalihuoltoon tai tieto on tullut joltain toiselta viranomaiselta. Työntekijä tapaa perheenjäseniä useita kertoja, ja yhdessä pohditaan tilannetta sekä sitä, millaiset palvelut voisivat vastata tarpeisiin. Palvelutarpeen arviointi on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta.

Perheasioiden sovittelun puoleen voidaan kääntyä silloin, kun vanhemmat miettivät eroa tai ovat jo eronneet. Siellä autetaan puolisoita löytämään ratkaisuja ristiriitoihin sovittelun keinoin. Erityinen huomio on lasten tilanteessa. Sovittelussa pyritään löytämään ratkaisu, jonka avulla lapsi voi säilyttää hyvät suhteet molempiin vanhempiinsa myös näiden erotessa.

Perhehoitaja on henkilö, joka antaa omassa kodissaan perhehoitoa esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitetulle lapselle.

Perhehoidolla tarkoitetaan sitä, että sijoitetun lapsen hoito, kasvatus ja huolenpito järjestetään hänen kotinsa ulkopuolella yksityisessä kodissa tavallisen perheen luona tai ammatillisessa perhekodissa.

Perhekeskuksesta perhe saa tukea ja palveluita. Se kokoaa yhteen lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toiminnan. Perhekeskuksen työntekijät tekevät työtä tiiviisti yhdessä, jotta perheet saisivat tarvitsemansa avun helposti. Perheiden kohtaamispaikat ovat osa perhekeskuksia. Kohtaamispaikassa voi tavata muita perheitä ja saada neuvoja siihen, mistä saa tarvittaessa lisää apua.

Kasvatus- ja perheneuvonta tukee lapsen ja nuoren kehitystä, vanhemmuutta sekä vanhempien parisuhdetta. Perheet voivat saada asiantuntijan apua lasten tai perheen ongelmissa. Ongelmat voivat liittyä lapsen kehitykseen tai käyttäytymiseen tai vanhempien välisiin ristiriitoihin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin. Kasvatus- ja perheneuvontaa toteutetaan yleensä kunnan perheneuvolassa, mutta joskus myös muiden sosiaalipalvelujen yhteydessä, ja toisinaan kuntien yhteistyönä.

Kunnan perheoikeudellisista palveluista saa apua silloin, kun vanhemmat ovat eroamassa. Siellä autetaan lasta koskevien sopimusten ja selvitysten kanssa esimerkiksi isyyteen, lapsen huoltoon ja elatukseen liittyen. Siellä myös autetaan ratkaisemaan kiistoja, jos vanhempien on vaikea sopia lapsen huoltoon ja tapaamiseen liittyvistä asioista. Perheasioiden sovittelu sekä lastenvalvojan työ kuuluvat näihin palveluihin.

Perhetyö on toimintaa, jossa tuetaan perheiden omaa selviytymistä arjessa ja erilaisissa elämäntilanteissa. Perhetyön sisältö ja toimintamuodot vaihtelevat eri paikkakunnilla.

Perhetyöntekijä työskentelee lapsiperheissä ja auttaa vanhempia lasten hoidossa, huolenpidossa ja kasvatuksessa sekä kodinhoidollisissa tehtävissä.

Sijaishuollossa käytettäviä rajoitustoimenpiteitä on esimerkiksi yhteydenpidon rajoittaminen, henkilöntarkastus ja kiinnipitäminen. Kaikki rajoitustoimenpiteet ja niiden käyttämisen tarkat ehdot on määritelty laissa. Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää ainoastaan laitoksissa paitsi yhteydenpidon rajoittamisen osalta myös perhehoidossa.

Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai hallinto-oikeuden väliaikaismääräyksellä sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella.

Sijaisperhe on perhehoitoa antava perhe, johon on lastensuojelullisista syistä sijoitettu hoitoon perheen ulkopuolinen lapsi. Sijaisperhe toimii lapsen kasvu- ja elinympäristönä omien vanhempien sijasta. Sijaisperheen vanhemmat koulutetaan ja hyväksytään tehtäväänsä. Lapsi pääsee sijaisperheestä tapaamaan oikeita vanhempiaan. Sijaisvanhempia kutsutaan myös perhehoitajiksi.

Sijaisvanhemmiksi kutsutaan sijaisperheen vanhempia. Sijaisvanhempia kutsutaan myös perhehoitajiksi.

Sijoitus tarkoittaa, että lapsi sijoitetaan sijaishuoltoon, eli lapsen hoito ja kasvatus järjestetään hänen oman kotinsa ulkopuolella.

Sijoitus avohuollon tukitoimena tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi tai koko perhe yhdessä sijoitetaan lyhytaikaisesti pois kotoa. Avohuollon sijoitus on aina vapaaehtoinen.

Sosiaalipäivystys vastaa kiireelliseen avuntarpeeseen kaikkina vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä. Sosiaalipäivystyksen yhteystiedot löytyvät puhelinluettelosta, kunnan internetsivulta, hätänumerosta 112, sairaaloilta tai poliisilta.

Joka kunnassa on sosiaalitoimisto tai sosiaalitoimi, joka tarjoaa kunnan asukkaille erilaisia palveluja ja avustuksia. Sosiaalitoimisto tai sosiaalitoimi vastaa lastensuojelun palveluista.

Tahdonvastainen huostaanotto tarkoittaa tilannetta, jossa 12 vuotta täyttänyt lapsi tai huoltajat eivät suostu huostaanottoon. Tällöin tuomioistuimen on päätettävä asia. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valmisteltava hallinto-oikeudelle hakemus, jossa ehdotetaan lapsen huostaanottoa. Hallinto-oikeus perehtyy tilanteeseen ja ratkaisee, mikä on lapselle parasta.

Turvakodit auttavat perheväkivallan kohteeksi joutuneita tai niitä, jotka kokevat perheväkivallan uhkaa. Turvakotiin voi mennä yksin tai lasten kanssa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Turvakoteja on suurimmilla paikkakunnilla, mutta niihin voi hakeutua myös muilta paikkakunnilta.

Varhaiskasvatus on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille.  Sitä voidaan järjestää päiväkodissa ja perhepäivähoidossa, myös kerhotoimintana.  Varhaiskasvatus on kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus, joka perustuu sovittuihin tavoitteisiin ja sisältöihin. Varhaiskasvatuksessa työskentelee koulutettuja varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja ja lastenhoitajia. Huoltajat päättävät lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen.

Vertaistukitoiminta on tukea, jossa voi jakaa kokemuksia toisten ihmisten, jotka ovat kokeneet samoja asioita tai ovat samanlaisessa elämäntilanteessa, kanssa. Toiminnassa kuunnellaan ja jaetaan kokemuksia. Kukaan ei opeta toista tai tarjoa ammattilaisen ratkaisuja, vaan kuuntelemalla muita opitaan ymmärtämään omia kokemuksia.

Lapsi tai hänen huoltajansa voi itse ottaa yhteyttä sosiaalihuoltoon avun hakemiseksi. Lisäksi yhteydenoton voi tehdä kuka tahansa, joka on huolissaan lapsen hyvinvoinnista. Esimerkiksi koulun tai päiväkodin työntekijä voi ottaa yhteyttä lapsen asuinkunnan sosiaalitoimeen yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista tehdä perheenjäsenen kanssa (esimerkiksi kiireen vuoksi), on ilmoitusvelvollisen tehtävä lastensuojeluilmoitus.  Yhteydenoton saapumisen jälkeen tilannetta ryhdytään selvittämään ja lapsen huoltajiin ollaan yhteydessä. Jokainen yhteydenotto selvitetään ja tarvittaessa käynnistetään palvelutarpeen arviointi.

Neuvola on Suomessa maksuton palvelu, joka auttaa lasten terveydenhoidossa. Äiti käy äitiysneuvolassa jo raskauden aikana. Äitiysneuvolassa seurataan äidin ja tulevan vauvan hyvinvointia. Lastenneuvolassa seurataan alle kouluikäisen lapsen kasvua ja kehitystä. Lapsi saa neuvolasta esimerkiksi tarpeelliset rokotukset.